Historia
Jyväskylän Talonmiesten ammattiosastosta
Pamin Kiinteistöalan Keski-Suomen osastoon
Tiivistelmiä osaston 60-vuotistaipaleelta
Jyväskylän talonmiesten ammattiosaston perustava kokous pidettiin 30 päivänä elokuuta 1945 Jyväskylän työväenyhdistyksen biljardisalissa. Paikalla oli 33 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Nevalainen ja sihteerinä Vihtori Noronen.
Perustetun ammattiosaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Heikki Nevalainen. Toimikunnan jäseniksi tulivat äänestyksen jälkeen Viljo Uusi-Maahi, Onni Vehkala, Aleksi Pietikäinen ja Aleksi Kolehmainen. Varajäseneksi valittiin Martti Urolainen.
Kokous teki päätöksen ammattiosaston liittymisestä Suomen Työläisliittoon sekä Jyväskylän ammatilliseen paikallisjärjestöön. Paikalla olleista 22 ilmoittautui osaston jäseniksi.
Osaston kokoukset pidettiin kuukauden ensimmäisenä tiistaina ja niistä ilmoitettiin Työn Voimassa. Samana vuonna 16 marraskuuta aloitettiin neuvottelut palkka-asioista Asuntokiinteistöyhdistyksen kanssa.
50-luvulla...
Vuonna 1952 osaston jäsenmäärä oli 20 jäsentä ja kokouksissa kävi keskimäärin 13 henkilöä.
- 3.3.1953 neuvottelut Asuntokiinteistöyhdistyksen kanssa saatettiin päätökseen Jäsenmäärän ollessa 32. Samana vuonna osastoon perustettiin opintokerho
- Yleislakkovuonna 1956 osaston jäsenmäärä oli 85 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 20 jäsentä kokousta kohti. Kiinteistöjen lämmitys tapahtui näihin aikoihin etupäässä puilla. Näin ollen talonmiehet eivät kuuluneet yleislakon piiriin, sillä lämmitys katsottiin välttämättömäksi työksi. Työssä olevilta talonmiehiltä kerättiin lakkoavustuksena 100 markkaa/ päivä. Lakkoavustusta kertyi kaikkiaan 15 300 mk. Tämä luovutettiin paikalliselle yleislakkopäätoimikunnalle.
Vihdoinkin, pitkäaikaisten neuvottelujen tuloksena solmittiin Suomen Kiinteistötyönantajien Liiton ja Suomen Kiinteistötyöntekijäinliiton välillä runkosopimus.
Tämä oli suuri edistysaskel työ- ja palkka-asioiden hoidossa. Palkkoihin saatiin keskimäärin 27%:n korotus ja sopimus allekirjoitettiin 3.2.1956 ja se astui voimaan 1.1.1956
Vuonna 1957 osaston jäsenmäärä nousi yli sadan, ollen 107.
50 luvulla myös...
- Talonmiehiltä puuttui lakisääteinen viikkolepo. Osastossa otettiin jatkuvasti kantaa talonmiesten työaikalain saamiseksi
- Inflaatio söi palkankorotukset ja huoli palkkojen jälkeenjääneisyydestä oli jatkuvaa
- Talonmiehille ei maksettu läheskään kaikissa kiinteistöissä työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eivätkä he uskaltaneet sitä vaatia asunnon menettämisen pelossa.
- Talonmiehet toimivat kerrostaloissa päivälehtien jakajina. Aluksi he tekivät sen ilman palkkaa, mutta loppupuolella korvauksesta päästiin sopimukseen.
- Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin
- Saartotoimet aloitettiin useissa kiinteistöissä
- Osaston kokoukset pidettiin Jyväskylän työväenyhdistyksen tiloissa ja toimikunta kokoontui jäsenten kotona
60-luvulla
- Kiinteistöjen öljylämmitys yleistyi
- Huvi- urheilu- ja retkeilytoiminta jatkui vilkkaana
- 1969 ammattiyhdistysliikkeen eheytyksen vuonna Suomen Kiinteistötyöntekijäin liiton piiriin siirtyivät Työläisliitosta siivoojat ja vartijat.
70-luku
Vuonna 1970 saatiin vihdoinkin aikaan talonmiesten työaikalaki. Tuolloin osastoon perustettiin siivoojien työhuonekunta.
- '71 osaston jäsenmäärä oli 200 ja kokouksissa kävi keskim. 14 henkilöä
- '76 Osaston nimeksi tuli Jyväskylän kiinteistötyöntekijät os. 21 r.y. Samana vuonna saatiin aikaiseksi katuluokitus jota oli vaadittu jo 10 vuotta.
Jäsenmäärä oli 305 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 34 henkilöä.
- ´79 Osaston jäsenmäärä oli 415 ja kokouksiin osallistui 40 henk.
Päätoimiset talonmiehet siirtyivät 5-päiväiseen työviikkoon. (tes 1977)
70- luvun puolivälissä alettiin saada luottamusmiehiä suurimmille työpaikoille
80-luku
1981 jäsenmäärä oli 459 ja kokouksiin osallistui keskim. 19 h.
1983 aloitettiin keskustelut Kiinteistötyöntekijäin liiton fuusioitumisesta Rakennustyöväen liittoon ja Tekeriin. Osastokäsittelyjen jälkeen päätettiin kuitenkin jatkaa itsenäisenä liittona
1989 osaston johtoon valittiin Seija Salovaara, ensimmäinen nainen historian saatossa
90-luvulta nykypäivään
1990 osaston jäsenmäärä oli 500 joista 350 naista ja 150 miestä. kokouksiin osallistui keskim. 19/ kokous. Smana vuonna toteutui osaston pitkäaikainen haave omasta toimitilasta. Järjestöjen talo nousi keskelle kaupunkia ja tämän toiseen kerrokseen tuli n. 40m2 toimisto- ja kokoustila yhdessä Jyväskylän Kirjatyöntekijäin yhdistyksen, - Vaatetustyöntekijäin ja JAP:n kanssa.
90-luvulla käynnistyivät jälleen liiton fuusioitumishankkeet, ensin Auto- ja kuljetusalan työntekijäin liitoon. Tuo hanke meni hännilleen, sen jälkeen tartuttuiin tosi toimiin palvelualojen liittojen yhdistämiseksi suurliitoksi.
Aiesopimus Liikealan ammattiliiton, Hotelli- ja ravintolatyöntekijäin liiton, Tekerin ja kiinteistötyöntekijäin liiton välillä allekirjoitettiin 3.12.1998 ja uusi yhteinen Palvelualojen ammattiliitto PAM perustettiin Finlandia talossa 29.11.2000
Osaston jäsenmäärä oli vuoden 2004 lopussa 859 joista 607 naista ja 252 miestä ja toiminta-alueena lähes koko Keski-Suomi.
Raija Kuorttinen
